torstai 25. syyskuuta 2014

Yleisiä kuulumisia

Äh, jälleen on vierähtänyt vähän liian pitkä aika viime päivityksestä. Tekosyyni asialle on kiire.

Koulu vie yllättävän paljon aikaa minulta. En olisi ikinä uskonut, että jo ensimmäisen vuoden restonomian opiskelu menee lähes kokoaikaisesti tietokoneella ryhmätöitä ja projekteja työstäen! Juuri äsken sain valmiiksi videon, jonka editoimiseen olen käyttänyt tänään kymmenisen tuntia ja kirjoittamiseen on mennyt nelisen tuntia. Pieni mainospätkä vain!

Eilen saimme päätökseen myös matkan suunnittelu -projektin, joka oli aikataulullisesti todella haastava toteuttaa. Ehdimme kuitenkin hyvin ennen palautuspäivää, vaikka yksi ryhmäläisistämme saikin paremman tarjouksen muualta ja häipyi maisemista jättäen vain muutaman nerokkaan solvauksen kaikumaan korviini. No, olen liian aikuinen välittämään tuollaisesta!

Huomenna on onneksi etäpäivä, jonka aion viettää perheeni kanssa. Emme lähde mihinkään tästä asunnosta, enkä aio edes avata tietokonetta tai televisiota tai vastata edes ei-tärkeisiin tekstiviesteihin. Joskus toivoisin voivani vain pakata repullisen ruokaa ja vaatteita ja lähteä vain autiolle saarelle rakkaideni kanssa, ihan ilman kommunikaatiovälineitä! Toiveajattelua, sillä teknologia on niin nykypäivää. Enkä valita, sillä teknologia on helpottanut elämää todella paljon jopa omana kouluaikanani esikoulusta ammattikorkeaan.

Yläkoulussa saimme jo tehdä osan aineistamme tietokoneilla, Powerpoint teki esitelmistä visuaalisesti kauniita ja opetuksesta mieleenpainuvaa. Nykyään tabletit ja läppärit kulkevat kätevästi laukussa ja pilvipalveluun on nopea päivittää tarpeellisia tiedostoja. Lähes jokaisella ryhmätyöllämme on oma pilvipalvelu, ja koen etten voisi enää elää ilman sitä. Onko minusta tullut nörtti?

Nyt siirryn tietokoneelta hyvin ansaitulle hemmottelutuokiolle piikkimatolle, jonka jälkeen aion vetäytyä unten maille omaan tilavaan sänkyyni.

Good night everybody! Sleep tight!

BellaDonna

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Haasteita ja kuulumisia, vol 365



Tällä hetkellä istun koneella päälläni rakkaat, mutta niin kuluneet ja reikäiset collegehousuni sekä valtava t-paita, jonka olen sosialisoinut käyttööni miehen vaatekaapista sen kummemmin asiaa pohtimatta.

Minun pitäisi pohtia Thomas Cookin merkitystä turismille. Sen sijaan kuuntelen Youtubesta valittuja Happoradion kappaleita. Keskittyminen herpaantuu. Unelmia ja toimistohommia pyörähtää soimaan yhä uudelleen. Huomenna on maanantai. Viikonloppu katosi yhtä nopeasti menneisyyteen, kuin viime viikkokin. Koulutyö on tempaissut minut sisäänsä. En valita, sillä nautin sisältörikkaasta elämästä enemmän kuin neljän seinän sisällä jumittamisesta. Sitäpaitsi ilman koulua en olisi tutustunut ihaniin uusiin ystäviini.

Keskiviikkona 10.9.2014 kohtasin hetkellisen totuuden hetken ja tein peruuttamattoman valinnan. Käytin aiemmin varatun tatuointiaikani. Siinä se nyt komeilee, vasemmassa olkavarressani. Ihailkaa!


Ihanalta Mintulta sain jälleen kerran kiinnostavan haasteen, johon vastaan hieman aiottua myöhemmin. Haasteen ideana on listata minulle seitsemän rakkainta esinettä. Tämä on todellakin vaikea tehtävä, sillä en oikeastaan ole järin materialistinen persoona. Pärjäisin huomattavasti pienemmällä tavaramäärällä. Tässä listatut esineet eivät siis ole paremmuusjärjestyksessä, sillä kaikki ovat minulle yhtä tärkeitä.

1) Kirjat. En voi luetella vain yhtä tai kahta kirjaa, joten sisällytän tähän yhteen esineeseen kaikki kirjani, joita valehtelematta on vähintään pari sataa. En ole koskaan laskenut.

2) Puhelin. Kuulun surullisenkuuluisaan älypuhelimilla leikkivään nuorisoon. En voisi elää ilman rakasta Lumiaani. Tai ainakin saisin vieroitusoireita.

3) Lompakko. Ihana, juuri sopivan kokoinen nahkainen lompakko, jossa jopa joskus on jotain täytettä.

4) Pyykinpesukone. Tarvitseeko selittää?

5) Valokuva-albumi, jossa on kuvia pikkuisesta prinssistäni synnäriltä lähtien. Eikä ole muuten digitaalinen, vaan ihan oikea, perinteinen valokuva-albumi.

6) Piikkimatto. Mukavan rentouttava pitkän päivän jälkeen.

7) Astianpesukone. En tätäkään sen kummemmin selitä. Numero nelosen lisäksi tämäkin toimii parisuhteen pelastajana, jos molemmat osapuolet vihaavat tiskaamista.

Nyt Prinsessa jatkaa koulutehtäviensä pariin ja sen jälkeen nukkumaan pienen prinssin viereen.

Hyvää yötä kaikille!

BellaDonna

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Fuksiaisia, sairastelua ja flunssalääkkeitä

Ihanat, suuresti mainostetut fuksiaiseni vietettiin 3.9, eli toisin sanoen viime keskiviikkona. Joukkueemme oli aivan mahtava, emmekä tasan tarkkaan jääneet viimeisiksi! Tehtävät olivat mitä olivat, mutta rohkea heittäytyminen palkittiin. Ja muutamia rohkaisuryyppyjäkin saatoimme nautiskella. Muuten, tukkihumalaa ei kannata pelata humalassa. Itse pyllähdin pari kertaa maahan todella kivuliaasti ja takapuoleni oli todella hellänä pari päivää.

Tehtävinä oli myös drinkkien sekoittamista, takapuolen keinuttamista, vaateketjuja (josta saimme täydet pisteet riisuutumalla alasti), Oli sananselitystä ja uusien merkitysten keksimistä. Ja täydellinen joukkue. Joukkueeni tytöt ovat parasta, mitä olen koskaan tavannut. Ihanat, aikuiset, sopivan hullut ystäväni. Uhosin tulevani suosituksi koulussa, ja olen rohkeasti jutellut uusien ihmisten kanssa. Facebook-ystävieni määrä on noussut huimaan kasvuun ja jopa keskustelen heidän kanssaan. Käytävillä moikkailemme ja jäämme juttelemaan, tuntien jälkeen keskustelemme tuntitehtävistä yhdessä. Enää en jää yksin!

Fuksiaisten jatkot olivat eräässä paikallisessa yökerhossa, jossa löysin muutamia uusia ihania coctaileja ja useita vanhoja. Ääneni oli lähes kokonaan lähtenyt, mutta Irish Coffee piti minut tolpillani ja lämmitti mukavasti kurkkuani. Punainen kala hurmasi minut maullaan ja mustikkakeittoshotti vei kielen mennessään. Tuli sitä karaokeakin hoilattua. "It's my life, it's now or never. I don't want to live forever, I just want to live while I'm alive--"

Huomenna pääsemme vihdoin sovittamaan haalareita. Minulla on jo merkkejäkin valmiina, mutta janoan lisää. Toivottavasti joku ihana ihminen opettaa minut ompelemaan! Tällä erää nautin elämästäni todella paljon, vaikka akuutti äänen menetys yhä vaivaakin minua. Onneksi meillä on lukuisia erilaisia teelaatuja ja friteerauskeitin, jolla valmistan itselleni ihanan rapeita, täydellisiä ranskalaisia perunoita nakeilla.

Rakkaudella
BellaDonna