maanantai 30. kesäkuuta 2014

Elämäni mukit

Mintulta sain inspiraation avata hieman erästä harrastustani, mukien keräilyä. Olen juuri niitä ihmisiä, jotka kiertelevät kirpputoreilla tutkimassa mukivalikoimia. Mukin ei tarvitse olla Arabiaa tai Muumia, sillä minulle riittää esteettisyys. Osa mukeistani päätyy lasivitriiniin, osa yleiseen käyttöön. Tässä postauksessa avaan hieman vitriiniäni ja esittelen muutamia mukejani.

Tämä muki on ollut jo jonkin aikaa lasivitriinissä (huomaa pöly ja sormenjäljet). En tiedä, miksen ole innostunut käyttämään kyseistä mukia ihan tavallisessa arjessa, sillä mitä luultavimmin muki kestää käyttöä aivan yhtä hyvin kuin muutkin mukit. Tämän sain joskus kaupanpäällisiksi Punnitse&Säästä-liikkeestä siellä asioidessani. Taisin ostaa chilisuklaa-teetä.






Tämän mukin ostin kauan sitten Helsingistä Rokkikaupasta (kyseinen liike lopetettiin muutamia vuosia sitten) Kalliosta. Kahvan hajottua en raaskinut heittää mukia pois, vaan asettelin mukin vitriiniin ihastuttamaan katsojiaan.








Näitä Unicef-mukeja ostin pari vuotta sitten kaksi kappaletta, enkä ole raaskinut näitä alkuperäispakkauksestaan ottaa. Viime vuonna yritin etsiä samanlaisia mukeja Unicefin kojulta, mutten löytänyt niitä. Ilmeisesti valmistus on säästösyistä kokonaan lopetettu.








Tämä söpöläinen tarttui mukaani kirpputorilta ollessani raskaana. Hormonihöyryiset aivoni eivät voineet vastusta söpöä, ihanaa, lutuista kisumisulaista. En ole uskaltanut käyttää tätä mukia, sillä pelkään särkeväni sen. Mistä näitä saa uutena?








Esimerkki käytössä olevista mukeista. Joimme miehen kanssa näistä aamukahvit, joten eivät ihan puhtaita ole. Rakastan Kiroilevaa siiliä, Milla Paloniemi, jos luet tämän, tahdon vain kertoa sinulle, että olet nero. Nämä mukit olen saanut lahjaksi, toisen mieheltäni, toisen pikkusiskoltani.


Tässä viimein kokoelmani helmi. Valitettavasti jostain syystä en saanut kuvankäsittelyohjelmillani tätä käännettyä, pahoitteluni. Tämän mukin (ja lusikan) voitin noin kymmenen vuotta sitten Linnanmäen Köydenvedosta. Muki ja yhteensopiva lusikka ovat ihan posliinia. Tätä mukia en aio ottaa käyttööni, vaan ihailen sitä aina ohi kulkiessani. Eikö olekin kaunis?






Vitriinikaapin ovi sulkeutuu ja varmuusketju munalukkoineen kilahtaa kiinni. Tähän päättyy mukiesittely. Bonuksena saatte kuvan uudesta hoidokistani, Afroditesta. Toivon hänelle pitkää ikää.


BellaDonna kuittaa.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Tasa-arvoisesta avioliittolaista

Iskenpä minäkin lusikkani tähän soppaan. Keskiviikkona lakivaliokunta äänesti sukupuolineutraalista avioliittolaista, toisin sanoen homoseksuaalien oikeudesta astua avioliittoon rekisteröidyn parisuhteen sijaan. Äänestys päättyi tulokseen 10-6, avioliittolain uudistusta vastaan. Tämä tulos saa minut vihaiseksi ja surulliseksi, aivan kuten monet muutkin ihmiset. Meidät, jotka kannatamme tasa-arvoa.

Vielä vuonna 2014 liian monet ihmiset syyttävät sukupuolineutraalin avioliiton puolestapuhujia huomionhakuisiksi. Miksi homojen pitäisi päästä naimisiin, eikö rekisteröity parisuhde riitä?

Ei. Se ei todellakaan riitä.

Avioliitossa ei ole kyse kirkosta, sillä naimisiin voi mennä maistraatissakin. Kukaan ei ole tosissaan vaatimassa kirkkoja siunaamaan homoseksuaalien avioliittoja (vaikka se olisi plussaa), vaan homoseksuaaleille vaaditaan samoja oikeuksia, kuin heteroillekin. Kuulostaako tämä pahalta ja syntiseltä?

Minun mielestäni ei. Avioliitto mahdollistaa monia asioita, jotka rekisteröidystä parisuhteesta puuttuvat. Näistä tärkein on mielestäni adoptio-oikeus ja oikeus yhteiseen sukunimeen.

Homoparilla ei ole mahdollisuutta adoptoida lasta perheen ulkopuolelta. Tunnen itse sateenkaarilipun alla marssivan perheenäidin, ja hän huolehtii naisystävänsä kanssa lapsestaan vähintään yhtä hyvin, kuin kuka tahansa heterosuhteessa elävä.

Sukupuolineutraalin avioliittolaki olisi osoitus siitä, että kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisia keskenään. Homoseksuaaleista ei yhtäkkiä tule enemmistöä, kouluissa ei tulla opettamaan lapsille homoseksiä, eläinten raiskaaminen ei muutu lailliseksi. Sukupuolineutraalin avioliittolain myötä kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä saavat solmia avioliiton, olivat he sitten miespari, naispari tai heteropari.

Olen puhunut.
BellaDonna

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Virtahepo makuuhuoneessa

"VOI PER-!" kuului eilen illalla makuuhuoneesta. Syynä ei ollut seinään tai kaapin oveen törmääminen, kuten yleensä, vaan vaa'an (järkyttävän suuri lukema). Seuraavaksi puoliso kykeni kuulemaan muutamia kohteliaisuuksia, kuten "Paskavaaka!"

Lukema ei siitä kuitenkaan mihinkään muuttunut, joten Prinsessan oli aika mitata vyötärönympärys. Vyötärönympärys Prinsessalla kuitenkin on pienentynyt kuluvan vuoden aikana jonkin verran. Seuraava kilahdus (ja napsahdus mittanauhan osuessa seinään) kuului Prinsessan tajutessa vyötärönympäryksensä kasvaneen karkkilakosta huolimatta. Oli aika ryhtyä tositoimiin.

Tästä päivästä lähtien Prinsessa totaalikieltäytyy karkista, pullasta, kekseistä, sipseistä, jäätelöstä ja sokeroiduista juomista (limsat, mehut), kunnes osaa käyttää niitä possuilematta. Mies toi töistä tullessaan porkkanoita. Ja kerjäsi verta nenästään mättämällä kaksin käsin juustonaksuja valtaisaan suuhunsa Prinsessan järsiessä katkerana porkkanaansa. Jos katse voisi tappaa, miehellä olisi useampia tikareita sojottamassa ympäri kehoaan.

Onneksi mies toi myös sokeritonta Lidlin Cola zeroa. Ehkä sitä juomalla sokerinhimo unohtuu. Unohtuuhan? Hyviä reseptejä saa jakaa. Prinsessa osoittaa lievää kiinnostusta kana- tofu-, kala- ja kasvisruokia kohtaan. Ideoita?

BellaDonna

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Rakkautta ja risukasoja

Viime aikoina olen pohtinut aiheita blogipostauksiini. Kuinka hartaasti tahtoisinkaan esitellä teille, rakkaille lukijoilleni uuden peruukkini. Tai suloisen, melkein yksivuotiaan poikani. Mutta vielä en kykene luopumaan anonymiteetistäni. Ehkä jonain päivänä.

Löysin muutamia päiviä sitten itselleni uuden rakkauden kohteen: äänikirjat. Tällä hetkellä olen noin puolessa välissä Tohtori Sykerön (Heikki Määttänen) äänellä luettua teosta Sormuksen ritarit (ensimmäinen osa). Alun hämmennyksen jälkeen totesin kuuntelemisen erittäin nautittavaksi. Jos kertoja olisi vielä elossa, lähettäisin hänelle kukkakimpun. Ihana suoritus!

Olen ollut jo yli viikon karkkilakossa. Minun tahdonvoimallani suoritus on mieletön! Äärettömässä karkinhimossani päätin tänään leipoa helpon omenapaistoksen. Ainekset pilkottuani tajusin, että voita oli parikymmentä grammaa liian vähän. Hätä ei kuitenkaan ollut suuri, sillä jääkaapista löytyi vielä Creme Bonjourin Voi&Rypsiöljy-seosta. Heitin vielä taikinaan hieman kardemummaa ja vaniljapulveria.
Maistaessani valmista paistosta yllätyin taikinan herkullisesta mausta ja kuohkeudesta. Taikina olisi mennyt ilman omenoitakin.

Pienen prinssin syntymäpäiviin on vielä muutama viikko aikaa. En osaa vieläkään sisäistää ajatusta siitä, että minun pieni vauvani on ensi kuun alussa yksivuotias aktiivinen taapero. Aika menee hirvittävän nopeasti! Tarjoomukset juhliin aion leipoa enimmäkseen itse lukuisia kokkikirjojani apunani käyttäen. Saatan jopa innostua kuvaamaan tarjottavat, mikäli ne onnistuvat!

Hauskaa juhannusta kaikille!
BellaDonna

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Valintakokeita ja mainontaa...

...Mitäs sitä muuta ihminen elämäänsä kaipaakaan?

Tänään kävin elämäni toisissa valintakokeissa. Tunnelma oli heti aamusta jännittynyt, sillä en luottanut teoriataitooni. Pääsykokeiden ensimmäisen osa-alueen jälkeen kuitenkin sisäistin, kuinka voimakkaasti kyseiseen kouluun tahdon. Olen tänään antanut kaikkeni ja hieman enemmänkin. Tiedän sen, ja toivon kovasti, että riitän. Antauduin kuitenkin kohtalolle, sillä tiedän myös, etten voi enää vaikuttaa mihinkään. Yritin parhaani, se riittää jos on riittääkseen. Olen tehnyt rauhan itseni kanssa asian suhteen, ja kieltäydyn jännittämästä tuloksia, ennen kuin saan kirjeen, joka paljastaa tulokset.

Tällä hetkellä oloni on raukea voimakkaan tunnemyrskyn jälkeen. Istun tietokoneella kirjoittamassa tätä tekstiä ja toivon, ettei mieheni häiritsisi minua juuri nyt. Ajatukseni ovat vielä hiukan sekaisin, mutta muoto on selkeä. Tästä suunta on vain eteenpäin, oli kyseessä ylä- tai alamäki. Vierailin tänään lempikaupassani, Punnitse&Säästä:ssä palkintona onnistuneesta suorituksestani. Mukaan tarttui muutamia Flapjack-patukoita, raakaravinto-patukoita ja cashew-pähkinöitä. Älkää huolehtiko, mieskin saa oman osansa.

Viimeisenä pääsemme omaan henkilökohtaiseen suosikkiini: mainontaan. Mintulla on blogissaan arvonta, josta blogin lukijan on mahdollista voittaa Invisibobble-hiuslenksu. Kannattaa käydä tsekkaamassa! :)

Rakkaudella
BellaDonna