Hymyillen

Pari päivää sitten harrastin normaaleista tavoistani poiketen kävelyä ulkoilmassa. Pakon edestä tosin, olihan pakkasta huikeat 10 astetta. Ei Prinsessan herkkä hipiä kestä tuollaisia huippulukemia, kun jo nollakelit tuottavat kylmyytensä takia tuskaa. Kävellessäni suojatielle, näin naisen kiihdyttävän vauhtia jotta hänen ei tarvitsisi odottaa Prinsessan ilmeisen hidasta kävelyä suojatien ylitse. Lain mielipidettä asiaan en käsittele tarkemmin, vaikka käsitykseni mukaan autoilijan tulisi väistää suojatielle astuvaa jalankulkijaa.

Enemmän kuin autoilijan itsekkyyttä, ihmettelin selkeän vihamielistä, inhoavaa ilmettä, aivan kuin kotieläin olisi tuonut kuolleen rotan olohuoneen matolle. Ajattelin naisella olleen huono päivä, enkä jäänyt sen tarkemmin pohtimaan asiaa. Kuitenkin tuo ilme palasi seuraavana aamuna mieleeni noin kahdeksan aikaan aamulla. Istuin autossa pelkääjän paikalla (ethän todella kuvitellut, että Prinsessa itse ajaisi autoa?) ja katselin vastaantulevien autoilijoiden ilmeitä. Yksikään ei hymyillyt. Itseasiassa ilme oli melko samankaltainen kuin tuolla edellisenä päivänä havaitsemallani naisella.

Kun otetaan huomioon aamuiset ruuhkat, on täysin ymmärrettävää ettei hymy kaikilla ihmisillä ole kovinkaan herkässä. Kuitenkin tympeyttä on havaittavissa myös jalankulkijoilla sekä julkisen liikenteen käyttäjillä. Joskus autonkuljettajan ollessa estynyt, myös Prinsessan kaltainen arvohenkilö joutuu välillä turvautumaan julkiseen liikenteeseen. Kuitenkin olen huomannut olevan melko yleistä, ettei bussikuskia edes tervehditä. Tämä on mielestäni melko käsittämätöntä, sillä itse pyrin olemaan mahdollisimman mukava kaikille asiakaspalvelutyötä tekeville ihmisille. Olen myös huomannut, että harvoin ihmiset kiittävät henkilökuntaa poistuessaan kahvilasta, ravintolasta, pikaruokapaikasta, kebab-paikasta tai bussista. Kunnollisen Prinsessan kasvatuksen saaneena olen aina ajatellut tervehtimisen ja kiittämisen kuuluvan yleisiin tapoihin, mutta ilmeisesti olen väärässä.

Suomen kulttuuriin ei kuulu jättää tippiä esimerkiksi ravintoloissa, mutta ystävällisyys ei maksa antajalleen mitään. Prinsessa itsekin naamioituu joskus tavalliseksi rahvaaksi ja lähtee tekemään työtä asiakkaiden parissa. Aina ei asiakkaiden palveleminen ole kovinkaan helppoa, sillä kaikki ihmiset eivät ymmärrä asiakaspalvelijoidenkin olevan tuntevia ihmisiä. Emme ole alempaa kansaa, jota asiakkaat voivat kohdella miten tahansa, vaikka työmme puitteissa joudumme sietämään niskaamme satavaa ulostetta valittamatta. Työmme voi olla kiinni ulosteensietokyvyistämme.

Näin siis pyydän teitä edes hetkeksi pysähtymään ja miettimään myös asiakaspalvelijan tunteita. Yksikin ystävällinen hymy ystävällisellä sanalla höystettynä voi pelastaa ihmisen päivän. Saattaa jopa olla, että tietäessäsi pelastavasi yksittäisen ihmisen päivän, oma olosikin saattaa piristyä. Itse jatkan samalla tavalla, hymyillen ja kiittäen, vaikka ihmiset oudoksuisivatkin.

Hector - Kuinka voit väittää (linkki Spotifyyn)

Prinsessa kiittää ja kumartaa. Myös asiakaspalvelijoille.

Kumma juttu

Viime päivinä on kohuttu Kehitysministeri Heidi Hautalan pimeästi teetetystä oviremontista. Harvinaisen typerä aihe nostaa meteli, sillä kukapa ei joskus olisi joko pimeää työtä tehnyt tai teettänyt?

     Jokunen vuosi sitten luin artikkelin jostakin naistenlehdestä, saattoi olla MeNaiset tai KaksPlus, jossa naisjoukko oli tehnyt maksullisen päivähoidon välttääkseen sopimuksen, jossa naiset vuorotellen hoitaisivat toistensa lapsia. Tämä ei itsessään ole veronkiertoa, mutta korvausten tullessa mukaan kuvioihin, alkaakin kyse olla jo rikoksesta joka paheksuttavuudeltaan Suomen oikeuslaitoksen jakamien rangaistusten mukaan ylittää törkeydeltään raiskauksen sekä lapsen hyväksikäytön. Kyseessä on veropetos.
    
     Tarkastellaan asiaa esimerkin voimin. Kuvitellaan, että olet luvannut naapurillesi Marjatalle hoitaa tämän pientä nelivuotiasta Hermanni-Topiasta Marjatan kampaajareissun ajan. Kiitollisena Marjatta kiikuttaa sinulle kampaaja-aikansa jälkeen kahvipaketin ja suklaarasian "kiitoksena avusta". Mikäli kumpikaan teistä ei ilmoita saatuja hyödykkeitä verotoimistoon, olette molemmat tukeneet harmaata taloutta. Ehkä tietämättömyyttänne, ehkä välinpitämättömyyttänne, mutta kuitenkin rikos on tehty. Vasta-argumenttina voitte yhteen ääneen minulle tokaista, että kyseessä oli niin mitätön pikkusumma ja turha sellaisella on kiireistä verotoimistoa vaivata. Eihän se verotustanne liikauttaisi mihinkään suuntaan. So what? Olette vasta-argumenttinne myötä sortuneet selittämään asiaa samalla tavoin kuin kritisoitu ministeri Hautala.

    Hautalan inhimillisen erehdyksen (kyllä, minä pidän sitä todellakin inhimillisenä erehdyksenä, sillä ministeritkin ovat vain ihmisiä) tiimoilta on kaikkien rakastamalla, luotetulla sivustolla Iltalehti.fi:llä useita kyselyjä siitä, miten Hautalan tulisi toimia. Esimerkiksi 89% 42637:sta kantaa ottaneesta on sitä mieltä, että Hautalan tulisi erota ministerin virasta. Kuitenkin 62% 12176:sta kantaa ottaneesta hyväksyy pimeän työn teettämisen. Vaikuttaako tulos muidenkin mielestä hivenen ristiriitaiselta? Onko todellakin niin, että ns. tavalliset ihmiset saavat etuoikeutetusti teettää pimeästi töitä, mutta kansanedustajan tai ministerin ollessa kyseessä, pimeä työ muuttuu lähes kuolemansynnin kaltaiseksi teoksi? Missä on tavallisen kansan kannattama tasa-arvo?

     Tasa-arvosta puheenollen, käsitykseni mukaan myös pimeän työn tekemisestä tulisi rangaista, ainakin oikeuslaitoksen mukaan. En usko kyseisen remonttimiehen olleen ensimmäistä kertaa pimeitä töitä tekemässä. Uskon myös kyseisen remonttimiehen tienaavan mukavan summan juorulehtien toimesta. Mielestäni myös remonttimiehen tulisi astua julkisuuteen ihmisten riepoteltavaksi ja astua vastuuseen osallistuttuaan veropetoksen tekemiseen. Miksi ministeri Hautala joutuu kantamaan yksin vastuun virheestä, jossa on useampia osapuolia? Entä tämä mysteerinen siivooja, missä on hänen vastuunsa?

     Ihmiset rakkaat, toivoisin teidän todella ottavan oman päänne takapuolestanne ja ajattelemaan tapausta omalta kannaltanne. Mielestäni asia on ainoastaan oikeuden, Hautalan sekä remonttimiehen välinen, eikä sitä tulisi riepotella jokaisessa vastaantulevassa mediassa. Hautala on pyytänyt julkisesti anteeksi ja kärsinyt jo aivan tarpeeksi median hampaissa ollessaan. Jätetään siis asia sikseen ja kunnioitetaan ministerin jäljellä olevaa yksityisyyttä. Kiitos.

Prinsessa on puhunut. Sallin teidän poistua.

Kolme asiaa, joita ilman en tulisi toimeen?

Muutamia vuosia sitten minulta kysyttiin, mitä kolmea asiaa ilman en tulisi toimeen. Silloiset vastaukseni taisivat olla kännykkä, mp3-soitin sekä kirjat. En määritellyt kohtaa 'kirjat' sen tarkemmin, sillä kirjat olivat silloin (ja ovat vieläkin) tärkeysjärjestyksessäni korkeammalla kuin tietokone internet-yhteyksineen.

Vuodet kuluivat noita kolmea itsestäänselvää asiaa pahemmin miettimättä. Kuitenkin tänään unohdettuani puhelimeni kolmenkymmenen kilometrin päähän itsestäni, tajusin ettei nykyaikana kännykällä ole loppujen lopuksi järin suurta merkitystä. Kiitos tästä kuuluu internet-yhteydelle sekä sosiaaliselle medialle. Kaikki asiointi hoituu niin kätevästi verkon kautta: ensi töikseni tietokoneen avattuani avaan Facebookin ja tarkistan yksityisviestit. Avaan uuden välilehden ja tarkistan jokaisen sähköpostin, vilkaisen Wilmaan ja tarkistan onko opettajilta tullut viestejä. Jos vastoin kaikkia todennäköisyyksiä tahtoisin PUHUA jonkun kanssa, avaisin Skypen ja tarkistaisin onko kaipaamani ihminen paikalla. Tietenkin voisin soittaa myös oikeaan puhelimeen pientä nimellistä korvausta vastaan.
Edes kotoa ei tarvitse poistua kylmään talvi-ilmaan. Ruoan voi tilata helposti ja melko edullisesti Pizzaonline.fi:n kautta suoraan kotiovelle. Joissakin kaupungeissa on myös mahdollisuus tilata ruokaostokset kotiin ilman kaupassa jonottamista, maksaminenkin hoituu verkkopankin kautta. Kätevää, eikö? Mikäli kuntoilun tarve yllättää, aina voi käynnistää youtubesta videon, jossa kaunis laiha nainen pitää jumppatunnin aivan ilmaiseksi. Kulttuuritapahtumat näkee suorina lähetyksinä internetin kautta ja jos jostakin syystä haluaa kuunnella aivan tavallista radiokanavaa, internet on ratkaisu siihenkin ongelmaan.
Raha saattaa muodostua pidemmän päälle ongelmaksi edellä mainostettua elämäntapaa ylläpitäessä, mutta ne joilla ovat pullat parhaiten uunissa voivat tehdä etätöitä. Tai tienata bloggauksella ja erilaisilla mainostenklikkailuohjelmilla. Ehkä jopa tehdä youtubevideoita joissa arvostellaan pelejä. Minä, epäsuosittu aivan tavallinen ihminen en kuitenkaan vielä tällaisiin suorituksiin kykene, vaan blogia kirjoitan aivan omaksi huvikseni ja vieläpä ilman palkkaa. Sairasta, eikö? Aivan kuten normaalit ihmiset, joudun tekemään töitä jotta voisin ylläpitää jokseenkin mukavaa elämäntyyliä ulkoiluineen, puheluineen ja osallistuen erilaisiin tapahtumiin. Joskus jopa talkooporukoissa. Pakko myöntää, mutta pelkästään kotona ollessani kyllästyisin hyvinkin nopeasti. Käsi pystyyn, kuka todellakin tahtoo istua kotonaan 24/7 tietokone avoinna kunnes aivot sulavat ja valuvat näppäimistölle? Minä en ainakaan. Sehän on sotkuistakin ja minä itse, siivousta vihaavana ihmisenä en tahdo yhtään ylimääräistä sotkua. Etenkään sellaista, joka tuhoaisi vanhan läppärini, sillä jos hyvällä huolenpidolla ja erilaisilla McGyver-patenteilla olen tietokoneeni saanut näinkin pitkään kestämään, olisi suorastaan kuolemansynti tuhota kaiken sen työmäärän tulos.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen "Kolme asiaa, joita ilman en tulisi toimeen?" Vastaukseni olisi raha, internet-yhteys sekä kirjat. Hätänumerokin on yliarvostettu. Kännykkä pysyköön kolmenkymmenen kilometrin päässä.

Tänään soi The Buggles - Video Killed The Radio Star (linkki tuttuun tapaan johtaa Spotifyn versioon)

BellaDonna kiittää ja kuittaa.

Optimistinen mielenhäiriö

Vannoutuneena pessimistinä realistina lähes häpeän myöntää, että tänään olen useita kertoja sortunut optimismiin. Jostain syystä tunnen edistyväni elämässä ja opinnoissani. Tänään sain viimeinkin suoritettua jo kuukauden kummitelleen ruotsin kokeen, jota olin alitajuisesti vältellyt sairastelemalla sopivasti sovittuina koepäivinä. Viimeisestä kurssista, jonka joudun suorittamaan, puuttuu ainoastaan yksi essee sekä koe. Vielä tosin puuttuu motivaatio kirjoittaa kyseinen essee, mutta eikö hyvin suunniteltu ole melkein tehty? (Siivoamista olen suunnitellut jo pidemmän aikaa...)

Kaivelin tänään vanhoja kuvatiedostoja viime keväältä sekä kesältä ja löysinkin muutaman melko onnistuneen otoksen.

Tuo ankan muotoinen pilvi on jotenkin vetoava. Näkeekö muutkin saman?

 Muurahaisetkin työn touhussa kivikkoisella rannalla.

 Pieniä sorsanpoikasia muistaakseni paikalliselta laavulta kuvattuna.

Tietenkin jokaisen kuvaajan prinsessalinna, Imatran valtionhotelli kauneudessaan pari kesää sitten.











Tänään olen useammin kuin kerran kuunnellut biisin Kuningasidea - Enemmän duoo kuin sooloo (linkki johtaa Spotifyn versioon, aukeaa uudessa ikkunassa).
Muistakaa jättää kommentteihin merkki käynnistänne, jooko? :)

UGH, olen puhunut.
-BellaDonna-

Uusi alku ja hämmennys

Tässä sitä taas aloitellaan uutta blogia. Tällä kertaa tavoitteeni on kirjoittaa blogia, jonka kirjoittamiseen pyrin säilyttämään kiinnostukseni sekä motivaationi mahdollisimman pitkään. Julkaisuja tulee tulemaan säännöllisen epäsäännöllisesti, sillä (vaikka se onkin vaikeaa uskoa) minulla on päivittäin muutakin tekemistä kuin istua tietokoneen ääressä päivittämässä blogiani. ;)

Tänään bongasin Iltalehden nettisivuilta uutisen, jonka mukaan Facebook-tykkäykset paljastavat ihmisestä enemmän kuin luulisikaan. Aihe ei vaikuttanut järin mielenkiintoiselta, sillä jo pidemmän aikaa Facebookissa on vaahdottu "uusista yksityisyysasetusten muutoksista", jotka näyttävät tykkäykset sekä tilapäivitykset vähitellen koko maailmalle, jos Facebook-kaverit tykkäävät omista tilapäivityksistäsi. Valistuneempi tietää kyseisen olevan vain huijaus, jolla ihmiset pyritään piilottamaan kaikkien Facebook-ystäviensä päivitykset uutisvirrasta.
Kuitenkin jostain itselleni tuntemattomasta syystä avasin kyseisen uutisen (linkki avautuu uuteen ikkunaan), jota lukiessani tosiasiassa hieman yllätyin. Kävi ilmi, että tutkijat ovat tarkastelleen 8000 yhdysvaltalaista Facebookin käyttäjää tietyn algoritmin avulla ja tykkäysten perusteella löydetyt tiedot ihmisestä ovat lähes aina osuneet oikeaan. Jutussa myös kerrottiin tutkijoiden kehitelleen algoritmin pohjalta Facebook-sovelluksen, joka paljastaa mitä omat tykkäykset kertovat.
Vaikka en yleensä Facebook-sovelluksia käytä (ja yksityisyysasetuksenikin ovat äärimmäisen tiukat), päätin kuitenkin uteliaisuudesta kokeilla, mitä tykkäykseni minusta kertovat. Tulos lähes järkytti minua, sillä pienen itsetutkiskelun jälkeen kykenin myöntämään kaikki persoonallisuuspiirteet oikeiksi. Itse en näe pahana tällaista "persoonallisuustestiä", johon ei voi huomaamattaan kaunistella tuloksia. Tuloksiakaan ei tarvitse julkaista Facebookissa, sillä ainakin itse varmistan jo heti alussa sovelluksia käynnistäessäni, että mahdolliset sovelluksen julkaisemat tiedot näkyvät vain itselleni. Kokeilkaa ihmeessä, jos uteliaisuutta löytyy. :)

BellaDonna kiittää ja kuittaa.

P.S tämänhetkinen biisi: E-Type - Life (linkki spotifyyn)