1) Raskausajan ihanuus on valetta (tai vähintäänkin reilusti kaunisteltua).
Olen useammasta kirjasta lukenut raskauden olevan naiselle elämän ihaninta aikaa. Näin ei todellakaan ollut. Ensimmäiset neljä kuukautta menivät kirjaimellisesti vessasta alas. Aamupahoinvointi ei todellakaan rajoitu pelkästään aamuihin, vaan se voi iskeä (ja minun tapauksessani iskikin) aamulla, aamupäivällä, keskipäivällä, iltapäivällä, illalla sekä yöllä. Aamupahoinvointien loppumisen jälkeen alkoivat selkäkivut sekä unettomuus. Voin rehellisesti sanoa, etten ole yli vuoteen nukkunut kunnollisia yöunia. Lisätään vielä sekaan turvotukset, joiden ansiosta jouduin kulkemaan crocseissa kaupungille lähtiessäni, sillä mitkään muut kengät eivät mahtuneet jalkoihini, jotka muistuttivat valtaisia taikinapalloja coctailtikun päässä. Eikä se synnytyskään mikään ihana asia ollut.
2. Kaikki kätilöt eivät sovi ammattiinsa.
Synnytyksessäni auttanut kätilö vietti aikansa taukotilassa kahvia juoden ja jätti minut, synnytyspelkoisen naisen yksin saliin. Ei tuntunut mukavalta. Prinssin syntymän jälkeen taas toinen kätilö ilmaisi suorasanaisesti, että minulla on asennevamma ja tarvitsisin psykologin apua, sillä en olisi tahtonut imettää. Imetysopastuksessa kätilö nappasi rinnasta kiinni ja väkivalloin pakotti sen lapsen suuhun. Arvatkaa, söikö lapsi? Kyseisestä kätilöstä jäi todella ikävä fiilis, enkä varmasti aio synnyttää kyseisessä sairaalassa enää, mikäli minulla on mahdollisuus valita.
3. Vauvat sotkevat.
Erityisesti pienet pojat pissaavat usein päällesi vaipanvaihdon yhteydessä. Sitä ei vaan voi välttää. Parhaimmillaan olen saanut päälleni kahdet pissat saman vaipanvaihdon aikana. Vauvat myös osaavat kakkia juuri samalla sekunnilla kun otat vanhan vaipan alta pois. Oma prinssini hallitsee myös tarkkuuspuklauksen. Hän puklaa kaaressa aina kun näkee juhlavaatteet lähellään.
4. Kaikilla on oikeus kommentoida sinua äitinä ja kyseenalaistaa tekemisesi. Totu siihen.
"Miksi et muka tahtoisi imettää?" "Älä imetä liian kauan." "Imetä aina kolmen tunnin välein öin ja päivin." "Mikset ole hankkinut jo konttauskypärää?" "Ethän hanki konttauskypärää?" "Sinun pitää muistaa siivota päivittäin." "Muistitko varmasti steriloida kaikki lelut?" "Älä missään nimessä steriloi leluja!" "Eikö lapsesi osaa jo kävellä?" "Olisi sinunkin aika ruveta harrastamaan liikuntaa. Eivät ne raskauskilot itsestään lähde." "Onkos jo toinen tulossa?" "Mitä sinä täällä baarissa teet? Ethän vain nauti yhtään alkoholillista juomaa?" "Lapsen pitää nukkua ainakin yhdet päiväunet pihalla joka päivä." "Älä nukuta lastasi pihalla! Siellä on liian kylmä!" "Hyi että kun täällä on sotkuista." "Milloin viimeksi olet käynyt suihkussa?" "Muistathan varmasti ostaa vain luomua?" "Nyt et voi enää ikinä syödä karkkeja, sillä annat siten lapsellesi huonon esimerkin ja lapsestasi tulee liikalihava."
5. Olet onnellinen, jos muistat kahden sekunnin jälkeen, mitä olit tekemässä.
Liian usein olen joutunut pesemään pyykit useammin kuin kerran, sillä olen unohtanut tyhjentää pyykit pesukoneesta. Unohtelen nykyään merkityksettömiä asioita, kuten syntymäpäiväni, puhelinnumeroni, pankkikortin tunnusluvun, laskun maksamisen, sosiaaliturvatunnuksen sekä ostoslistan.
Prinsessa kuittaa.
Hah, näin olen aina kuvitellutkin. En tunne itseäni "äiti" ihmiseksi. Vauvat on kivoja niin kauan kun eivät ole omia. :)
VastaaPoistaVieraissa vauvoissa on se hyvä puoli, että ne voi aina luovuttaa takaisin vanhemmilleen jos aloittavat huutokonsertin tai vaippaan ilmestyy lastit ;) Tosin oman voi lainata välillä isovanhemmille ja tädeille. En kyllä välttämättä prinssistä ihan kokonaan luopuisi <3
PoistaAaah, muistan naureakelleeni näille jo raskausaikana, mutta nyt äitinä näihin saa ihan eri lailla tuntumaa. :)
VastaaPoistaLöysin tänne Mintun blogin kautta. Kiva blogi sinulla!
Hah, ihanaa että tykkäsit :)
Poista