Pikkuinen prinssi on tänään koetellut äitinsä hermoja oikein urakalla. Hampaita on tulossa, kiukuttaa ja itkettää. Lapsi ryömii pitkin olohuonetta unettoman yön jälkeen yrittäen syödä kaiken eteensä tulevan, esimerkiksi sohvan alle jääneen sukan ja parvekelipokkaat. Kirjat vedetään hyllyistä ja tulostimen johtoa yritetään pureskella. Äsken löysin tulostimen sisältä puoliksi syödyn maissinaksun. Ei ihme että piti outoa ääntä. Pitää hankkia tulostimelle oma hylly.
On helppoa olla huono äiti, turvautua eineksiin ja jättää salaattipuolen vähemmälle pohtimiselle. Juuri tänään päätin kuitenkin tehdä tonnikalapizzaa. Lapsi heräsi ainoilta päiväuniltaan kriittisimmässä vaiheessa, juuri kun hiiva oli liotettu veteen. Itku silmässä tein taikinan loppuun samalla kun pikkuprinssi esitti koko laajan äänialansa niin, että naapuritalossa lasit helisivät.
Huumorintajuni on tällä hetkellä erittäin vähissä. Todennäköisesti siksi, koska tiedän ettei pikkuprinssi voi käytökselleen mitään. Isompaa lasta voi aina komentaa ja laittaa jäähylle, mutta pienen vauvan kanssa jäähylle voi laittaa ainoastaan itsensä. Tämän tekstin jälkeen soitan puolisolleni ja pyydän ystävällisesti häntä tuomaan tullessaan jotain hyvää ("TAI MUUTEN...!"), jota voin vetäytyä nakertamaan jäähyllä ollessani.
Prinsessa kuittaa.
Mullakin on huono päivä. Aina ei vaan luista. :(
VastaaPoistaJep.. Mutta onneksi yön jälkeen asiat yleensä tuntuvat helpommilta :)
VastaaPoista