keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Fantastinen kirjapostaus

Jälleen on vuorossa kirjapostaus Prinsessan tyyliin. Tällä kertaa rakas puolisoni valitsi satunnaisessa järjestyksessä viisi kirjaa hyllystäni, eikä yksikään ollut aiemmin täällä käsitelty. Tuttuun totuttuun tylsään tapaan jokainen kirja saa yhdestä viiteen tähteä, sekä lyhyen arvion. Jo arvioidut kirjat löytyvät välilehdestä "kirja-arvioissa nähtyjä". Tänään vuorossa siis fantasiaa. Kuvat googlelta.

1. David ja Leigh Eddings: Belgarath - velhon tarina ****

Olen aina pitänyt Eddingsien kirjoista. Tämän kirjan lukemista helpottaa, mikäli aiemmat kirjasarjat (Belgarionin taru ja Mallorean taru) ovat tuttuja, mutta aiempi perehtyminen ei ole välttämätöntä.  Pidän kirjailijan tyylistä kirjoittaa. Suosittelen. Neljä tähteä.







2. Eoin Colfer: Artemis Fowl - Viimeinen Vartija ***

Joskus kadun päätöstäni puolikkaiden tähtien täyskiellosta. Tämä kirja olisi ansainnut 2,5 tähteä, mutta 2 olisi liian vähän. En ole lukenut kovinkaan monia Artemis Fowl -sarjan kirjoja. Ensimmäiset olivat melko kiinnostavia, mutta pitkän lukutauon aikana kirjoissa ehti tapahtua liian paljon, jotta olisin pysynyt kärryillä. Solidaarisuudesta sekä Colferin taitojen kunnioituksen vuoksi annan kolme tähteä.






3. Michael Gerber: Blarnia **

Olen henkilökohtaisesti aina suhtautunut parodioihin äärettömän kriittisesti. Blarnia on parodia Narnia-sarjasta, joka oli ensimmäinen kosketukseni "kuvattomaan" kirjallisuuteen 7-vuotiaana. Kirja on loistavaa viihdettä ihmisille, jotka haluavat kirjan, joka ei vaadi juurikaan ajattelua tai edes tervettä järkeä. Kaksi tähteä.






4. Brandon Mull: Myyttihovi *****

Myyttihovi on Myyttihovi-kirjasarjan ensimmäinen osa, kaikin puolin sujuvaa tekstiä ja hyvin kirjoitettu. Jatko-osia olen muutaman lukenut, ja pidin niistä yhtä paljon, mahdollisesti enemmänkin. Suosittelen ehdottomasti, sopii vaikka pukinkonttiin. Viisi tähteä.







Christopher Paolini: Esikoinen ****

Esikoinen on Paolinin Eragon-trilogian toinen osa. Kyseistä kirjaa lukiessani huomasin, että aiemman kirjan (Eragon) osittainen unohtaminen vaikeutti hieman lukukokemusta, muttei erityisen merkitsevästi. Nautin Paolinin tyylistä kirjoittaa, Saphira-lohikäärme on ihana hahmo. Kirjan sankarit eivät ole tyypillisiä, vaan omalla tavallaan heikkoja ja inhimillisiä. Kukaan ei ole täydellinen, ei edes Eragon itse. Neljä tähteä.






Muistakaa jakaa blogiani myös ystävillenne ja kommentoikaa ahkerasti. 

Rakkaudella,
           BellaDonna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti