Vannoutuneena
pessimistinä realistina lähes häpeän myöntää, että tänään olen useita kertoja sortunut optimismiin. Jostain syystä tunnen edistyväni elämässä ja opinnoissani. Tänään sain viimeinkin suoritettua jo kuukauden kummitelleen ruotsin kokeen, jota olin alitajuisesti vältellyt sairastelemalla sopivasti sovittuina koepäivinä. Viimeisestä kurssista, jonka joudun suorittamaan, puuttuu ainoastaan yksi essee sekä koe. Vielä tosin puuttuu motivaatio kirjoittaa kyseinen essee, mutta eikö hyvin suunniteltu ole melkein tehty? (Siivoamista olen suunnitellut jo pidemmän aikaa...)
Kaivelin tänään vanhoja kuvatiedostoja viime keväältä sekä kesältä ja löysinkin muutaman melko onnistuneen otoksen.
Tuo ankan muotoinen pilvi on jotenkin vetoava. Näkeekö muutkin saman?
Muurahaisetkin työn touhussa kivikkoisella rannalla.
Pieniä sorsanpoikasia muistaakseni paikalliselta laavulta kuvattuna.
Tietenkin jokaisen kuvaajan prinsessalinna, Imatran valtionhotelli kauneudessaan pari kesää sitten.
Tänään olen useammin kuin kerran kuunnellut biisin
Kuningasidea - Enemmän duoo kuin sooloo (linkki johtaa Spotifyn versioon, aukeaa uudessa ikkunassa).
Muistakaa jättää kommentteihin merkki käynnistänne, jooko? :)
UGH, olen puhunut.
-BellaDonna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti