Koulun alku jännittää minua hieman, sillä en tunne vuosikurssiltani ketään. Paitsi yhden ihanan, minua pari vuotta vanhemman tytön, johon tutustuin pääsykokeissa. Jännitän myös siksi, että olen päättänyt ottaa oppia virheistä, joita tein lukiossa ja peruskoulussa. Tukahdutin itseni. Yritin olla jotain muuta kuin olen, ja siksi epäonnistuin. Olin epäsuosittu, sillä en osannut toimia sosiaalisissa tilanteissa. Maineeni jatkui lukioon, sillä pienellä paikkakunnallamme on erittäin vähän lukioita. Tähän lukioon tulivat puolet ikätovereistani vanhasta koulustani. Yritin ystävystyä näiden ihmisten kanssa, mutta heillä oli omat ennakkokäsityksensä siitä, mitä olen. Epäsuosittu.
Virheeni oli mennä lukioon, jossa ihmiset tunsivat minut. Virheeni oli myös yrittää ystävystyä ihmisten kanssa, jotka tiesin etukäteen ja jotka eivät hyväksyneet minua itsenäni edes peruskoulussa. Virheeni oli yrittää vaikuttaa eri ihmiseltä, sillä en ollut muuttunut juuri lainkaan. Olin (ja olen yhä) sama sosiaalisesti kömpelö itseni. En tajunnut, etteivät hekään olleet muuttuneet. Onneksi löysin lukion ensimmäisenä vuonna samanhenkistä seuraa, jotka kituuttivat lukiossa kanssani neljä vuotta ja viettivät jopa vapaa-aikaa yhdessä kanssani. Kyseiset henkilöt ovat yhä jollain lailla osa elämääni, vaikkemme yhtä tiiviisti pidäkään yhteyttä.
Tällä kertaa aion toimia toisin. Aion olla rohkeasti oma itseni. Aion olla avoimempi, aion saada paljon uusia ystäviä. Aion tehdä kaikkeni nostattaakseni ryhmähenkeä kursseilla. Aion ottaa kritiikin vastaan pää pystyssä ja kehittyä, vaikka hyväksymäni opiskelupaikka ei ole täysin omaa alaani. Ja aion hankkia haalarit! Ja paljon merkkejä niihin haalareihin (jotka ovat ihanan taivaansiniset, mikäli erääseen tuttavaani on luottaminen).
Innokkaissa tunnelmissa,
BellaDonna "the Princess"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti